Kennel EntreNous
+358 50 5395672
  • Tervetuloa
  • Esittely
  • Nartut
  • Urokset
  • Pentuja
  • Pentu sinulle?
  • Blogi
  • Yhteystiedot

Kasvatuksen varjopuoli on suuri suru

23/2/2022

3 Comments

 

Koirankasvattajan elämä on melkoista aaltoliikettä. Siinä, missä onnistuneet pentueet, kotona tassuttelevat pikkutassut ja onnistuneet kotivalinnat tuottavat sanomatonta iloa, epäonniset synnytykset ja sairastuneet pennut kovertavat sydämeen kraateria. Viimeisin surullinen kokemus oli Sandran pentue, jota odotin innolla syntyväksi ihan näinä päivinä. Reilu viikko sitten Sandra alkoi kuitenkin valua vihreää. Sikiönesteiden vuoto on väistämättä merkki siitä, että istukka on irronnut ja joku pennuista kuolee kohtuun. Koska synnytykseen oli vielä reilusti aikaa, ainoaksi keinoksi jäi aloittaa antibioottikuuri ja katsoa, mitä tuleman pitää. Ultrassa mahassa näytti olevan kuolleen pennun lisäksi yksi elävä.

Viime perjantaina Sandra kävi pissalla, ja yllätyksekseni sen takapäästä pilkistivät pienet takatassut. Avautumisvaihe oli alkanut, etuajassa, ja kuollut, jo mustunut pentu oli päässyt valahtamaan ulos kohdusta. Toivorikkaana valvoin yön ja seurasin synnytyksen etenemistä. Varhaisina aamutunteina alkoivat ponnistukset, ja syntyihän sieltä se eläväksi oletettu pentukin. Valitettavasti pieni poikapentu oli menehtynyt jo synnytyskanavassa eikä sitä voinut enää pelastaa. Kovin epävarmaa sen selviytyminen olisi ollut muutenkin, sillä keskospojalla oli painoa vain vaivaiset 57 grammaa, yhtä paljon kuin oli tiineyspäiviäkin. Sandra raasu suri menettämänsä pennun perään useita päiviä, mutta näyttää nyt vähän kerrassaan virkistyvän.

Tällaiset menetyksen ja epäonnistumisen kokemukset ovat väistämättömiä, jos kasvatustyötä tekee hiukankaan pidempään, mutta kyllä ne satuttavat syvältä ja pakottavat miettimään harrastuksen järkevyyttä. Ihan vastaavanlaista tapausta minulle ei ole aiemmin osunut, kaipa tämäkin oli koettava. Tunteiden vuoristorataa helpottaa hiukan se, että Stina on myös astutettu, ja se näyttää olevan varsin tukevasti kantava. Pentujen on määrä syntyä jo ensi viikolla, ja tässä vaiheessa uskallan toivoa, että kaikki sujuisi oppikirjan mukaan.

Picture
Sandra käpertyi suremaan menetettyjä pentujaan useamman päivän ajan. Vain lenkille lähtö toi piristystä, nyt tilanne on kuitenkin jo parempi.
3 Comments

    RSS Feed

    Kirjoittaja

    Reilu viisikymppinen koirankasvattaja raportoi iloista ja suruista koirarintamalla.

    Arkisto

    December 2022
    November 2022
    October 2022
    February 2022
    December 2021
    October 2021
    August 2021
    May 2021
    March 2021
    December 2020
    November 2020
    August 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    September 2019
    April 2019
    January 2019
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    July 2017
    June 2017
    September 2016
    August 2016
    April 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    March 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    September 2014
    August 2014
    June 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    September 2013

Proudly powered by Weebly