Mistä kaikki alkoi...
Olen Soile Tankka ja minua voi kuvailla parhaiten yhdellä sanalla: koirahullu. Koirat ovat kuuluneet kiinteänä osana elämääni siitä lähtien, kun sain juuri 12 vuotta täytettyäni ikioman Katjani, saksanpaimenkoiranartun, jonka kanssa kolusimme koulutuskenttiä ja tutustuimme koiraharrastuksen moninaiseen antiin. Seuraava rotuni oli skyenterrieri, joita omistin kaksin kappalein: Jasperilla (FIN MVA Misting’s Jasper) ja Masilla (FIN MVA Misting’s Mister Money Maker) on yhä lähtemätön paikkansa sydämessäni.
Olen ollut ennen kaikkea aktiivinen koiraharrastaja ja ensimmäiset kaksi pyreneittenpaimenkoiraani hankin vain ja ainoastaan harrastuskoiriksi. Karon (FIN MVA Drole d’Oiseau Gavroche) ja Gizmon (Drole d’Oiseau Gaillard Gizmo) kanssa harrastimme TOKOa vaihtelevalla menestyksellä ja agilityä palavalla innostuksella. Agility imaisi minut mukaansa vuosikymmeniksi, mutta nykyisin tyydyn seurailemaan lajia penkkiurheilijana.
Ensimmäinen Entre Nous -pentue syntyi vuonna 1997. Kennelnimi on hankittu pyreneittenpaimenkoiria varten, mutta vuonna 2001 kasvatustyö laajeni myös jackrussellinterriereihin. Uutta rotua oli antoisaa olla rakentamassa, mutta kun rodun suosio kasvoi huimasti, menetin samaa tahtia mielenkiintoani rodun kasvattamiseen. Omaa linjaa tuli rakennettua viiden sukupolven verran. Tuorein tulokas on venäjänbolonka, valloittava sylikoirarotu, jota on rekisteröity Suomessa vasta vuodesta 2014. Koen rodun paitsi uskomattoman ihastuttavana, myös kasvatuksellisesti antoisana. Rotu on epäyhtenäinen ja on haastavaa yrittää kasvattaa terveys ja luonne edellä juuri sellaisia rodun edustajia kuin rotumääritelmä edellyttää. Otan mielelläni haasteen vastaan.
Olen aina ahnehtinut koiriin liittyvää tietoutta – oli kyse sitten genetiikasta, koiran käyttäytymistieteestä tai terveydestä. Pyrin pysyttelemään ajan tasalla ja oppimaan kaiken aikaa lisää. Vanha totuus pitää ilmiselvästi paikkansa: Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä. Koiramaailmassa ei ole täysinoppineita.
En ole koskaan ollut innokas yhdistysaktiivi, mutta olen kuitenkin ollut mukana rotujeni yhdistysten toimielimissä, niin hallituksissa kuin jalostustoimikunnissakin. Viimeisin pesti oli Venäjänbolonkat ry:n jalostustoimikunnan puheenjohtajan tehtävä.
Minulle omien koirien hyvinvointi ja paneutuminen koko sydämellä omaan kasvatustyöhöni ovat kaikki kaikessa. Ennen kaikkea pyrin olemaan kasvatinomistajieni käytettävissä niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa ja lämpimän kiitokseni suuntaan teille kaikille, jotka olette tarjonneet kasvateilleni loistavat kodit. Te teette kasvattamisesta vaivan arvoista.
Leipäni ja koirien toimeentulon ansaitsen työskentelemällä toimittajana paikallislehdessä. Kaikki vapaa-aika kuluu koiraharrastuksen parissa ja sieltä ovat löytyneet myös rakkaimmat ystävät ja parhaat tutut.
Olen ollut ennen kaikkea aktiivinen koiraharrastaja ja ensimmäiset kaksi pyreneittenpaimenkoiraani hankin vain ja ainoastaan harrastuskoiriksi. Karon (FIN MVA Drole d’Oiseau Gavroche) ja Gizmon (Drole d’Oiseau Gaillard Gizmo) kanssa harrastimme TOKOa vaihtelevalla menestyksellä ja agilityä palavalla innostuksella. Agility imaisi minut mukaansa vuosikymmeniksi, mutta nykyisin tyydyn seurailemaan lajia penkkiurheilijana.
Ensimmäinen Entre Nous -pentue syntyi vuonna 1997. Kennelnimi on hankittu pyreneittenpaimenkoiria varten, mutta vuonna 2001 kasvatustyö laajeni myös jackrussellinterriereihin. Uutta rotua oli antoisaa olla rakentamassa, mutta kun rodun suosio kasvoi huimasti, menetin samaa tahtia mielenkiintoani rodun kasvattamiseen. Omaa linjaa tuli rakennettua viiden sukupolven verran. Tuorein tulokas on venäjänbolonka, valloittava sylikoirarotu, jota on rekisteröity Suomessa vasta vuodesta 2014. Koen rodun paitsi uskomattoman ihastuttavana, myös kasvatuksellisesti antoisana. Rotu on epäyhtenäinen ja on haastavaa yrittää kasvattaa terveys ja luonne edellä juuri sellaisia rodun edustajia kuin rotumääritelmä edellyttää. Otan mielelläni haasteen vastaan.
Olen aina ahnehtinut koiriin liittyvää tietoutta – oli kyse sitten genetiikasta, koiran käyttäytymistieteestä tai terveydestä. Pyrin pysyttelemään ajan tasalla ja oppimaan kaiken aikaa lisää. Vanha totuus pitää ilmiselvästi paikkansa: Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä. Koiramaailmassa ei ole täysinoppineita.
En ole koskaan ollut innokas yhdistysaktiivi, mutta olen kuitenkin ollut mukana rotujeni yhdistysten toimielimissä, niin hallituksissa kuin jalostustoimikunnissakin. Viimeisin pesti oli Venäjänbolonkat ry:n jalostustoimikunnan puheenjohtajan tehtävä.
Minulle omien koirien hyvinvointi ja paneutuminen koko sydämellä omaan kasvatustyöhöni ovat kaikki kaikessa. Ennen kaikkea pyrin olemaan kasvatinomistajieni käytettävissä niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa ja lämpimän kiitokseni suuntaan teille kaikille, jotka olette tarjonneet kasvateilleni loistavat kodit. Te teette kasvattamisesta vaivan arvoista.
Leipäni ja koirien toimeentulon ansaitsen työskentelemällä toimittajana paikallislehdessä. Kaikki vapaa-aika kuluu koiraharrastuksen parissa ja sieltä ovat löytyneet myös rakkaimmat ystävät ja parhaat tutut.
|
Olen osallistunut seuraaville koiriin liittyville kursseille:
Kasvattajan perus- ja jatkokurssit Koetoimitsijakurssi 1 ja toimitsijakurssi 2 (agility) Agilityn koulutusohjaajakurssit 1 ja 2 Jalostusneuvojien peruskurssi -96 Jalostusneuvojien jatkokurssit -02 ja -08 Lukematon määrä erilaisia luentoja koirahieronnasta ruokintaan ja genetiikkaan |
Jäsenyydet ja yhdistystehtävät:
Suomen Kennelliitto Suomen Pyreneläiset ry, jalostustoimikunta 2012-2017 Suomen Jackrussellinterrierit ry, jalostustoimikunta 2001-2006 Venäjänbolonkat ry, hallituksen sihteeri 2020-2022, jalostustoimikunnan puheenjohtaja 2021-2024 SuKoKa – Suomen Koirankasvattajat ry R.A.C.P., Reunion des Amateurs de Chiens Pyreneens Lappeenrannan Palveluskoirayhdistys ry |