Kolmeviikkoiset pennuthan eivät osaa poseerata, eivät todellakaan. Ne kestävät hereillä vain pienen hetken kerrallaan eikä pikkuisia tietenkään voi salamavalolla häikäistä. Niinpä kuvat ovat sitten sen mukaisia. Mutta yritetty on, taas kerran. Yksi pennuista halusi virnistää kameralle ja toinen päätti ulvoa. Yksi nökötti valveen ja unen rajamailla. Merle tyttö oli ainoa, joka jaksoi istua nököttää kuvattavana.
Tästä se ilo sitten taas urkenee. Pennut maistelevat jo lisäruokaa ja hetkittäin ne jaksavat peuhatakin keskenään - purra kaveria nenästä tai lyödä tassulla. Kehitys on huimaa.
Tästä se ilo sitten taas urkenee. Pennut maistelevat jo lisäruokaa ja hetkittäin ne jaksavat peuhatakin keskenään - purra kaveria nenästä tai lyödä tassulla. Kehitys on huimaa.
Merle tyttö jaksoi istuskella ja näyttää sievältä.
Tämä tyttö päätti ulvoa äitikoiran paikalle.
Osaako kolmeviikkoinen virnistää? No ei. Haukotus tämä on. :)
Musta poika ja hurmurin katse.
Merle poika valveen ja unen rajamailla.
RSS Feed