Meillä on harrastettu mestarillista ajoitusta, tai ainakin melkein... Otin varatakseni pienen lomamatkan ja kuinka ollakaan, juuri reissun kynnyksellä alkoi puhelin lauleskella. Syksyllä astutettavaksi kaavailtu Vissa (EN Camomille Bleue) oli suosiollisesti aloittanut juoksunsa, jota ehdittiinkin jokunen kuukausi jo odotella. Pikainen päässälaskutoimitus kalenterin äärellä osoitti, että astutuspäivät menevät siinä ja siinä, ehkä ehdittäisiin ennen lentokoneeseen kipuamistani, ehkä ei. Onneksi Vissa ja sulhaspoikansa Fajou hoitelivat suhdetoiminta-asiansa ojennukseen juuri passelisti ja nyt voidaan jäädä odottelemaan, josko helmikuun alkupuolella saataisiin pikku Vissoja ja pikku Fasukoita maailmaan.
No, eihän tässä nyt tietenkään ollut kuin puoli uutista. Tuossa alkuviikosta sain toisen samansisältöisen puhelun. Vissan sisar, ihanainen Yes-Yes (EN Coriandre Bleue) meni ja aloitti sekin juoksunsa. Luulen, että saatoin viettää puhelimessa hienoisen hiljaisen hetken pähkäillessäni, että mitäs nyt sitten tehdään... Yesun edellisestä juoksusta tulikin kuluneeksi kotva, noin puolitoista vuotta, joten mieli tekisi kyllä kovasti sekin astuttaa. Avuksi ilmoittautui onneksi oikopäätä Yesun sijoitusomistaja, kokenut kasvattaja hänkin. Kiitos siis Johanna Tolonen jo etukäteen kaikesta vaivannäöstä, jota tämä astutusprojekti tietää! Yes-Yes käväisi silmätarkastuksessa puhtain paperein ja tapaa näillä näkymin sulhonsa Hepun viikon kuluttua. Minä siellä lämpimässä jännäilen sormet ja varpaat kippurassa!
Ja jos oikein mukavasti sattuu, meille onkin sitten luvassa koko lailla vauhdikas ja pennuntuoksuntäyteinen kevät.
No, eihän tässä nyt tietenkään ollut kuin puoli uutista. Tuossa alkuviikosta sain toisen samansisältöisen puhelun. Vissan sisar, ihanainen Yes-Yes (EN Coriandre Bleue) meni ja aloitti sekin juoksunsa. Luulen, että saatoin viettää puhelimessa hienoisen hiljaisen hetken pähkäillessäni, että mitäs nyt sitten tehdään... Yesun edellisestä juoksusta tulikin kuluneeksi kotva, noin puolitoista vuotta, joten mieli tekisi kyllä kovasti sekin astuttaa. Avuksi ilmoittautui onneksi oikopäätä Yesun sijoitusomistaja, kokenut kasvattaja hänkin. Kiitos siis Johanna Tolonen jo etukäteen kaikesta vaivannäöstä, jota tämä astutusprojekti tietää! Yes-Yes käväisi silmätarkastuksessa puhtain paperein ja tapaa näillä näkymin sulhonsa Hepun viikon kuluttua. Minä siellä lämpimässä jännäilen sormet ja varpaat kippurassa!
Ja jos oikein mukavasti sattuu, meille onkin sitten luvassa koko lailla vauhdikas ja pennuntuoksuntäyteinen kevät.
Vissa on astutettu.
| 
Yes-Yesin asututusta jännätään.
|
RSS-syöte