Nashan pennuilla oli tilaa loikoa pitkin pituuttaan. Meillä on ollut mahtavasti ketjutettuja pentueita viime aikoina. Kun Stinan pennut lähtivät, Pinnin syntyivät... ja kun Pinnin pennut matkasivat maailmalle, syntyivät Nashan pennut. Ja onneksi syntyivät, melkein, mutta ei ihan oppikirjan mukaisesti.
Nashan vatsa ei vaikuttanut loppusuoralla kovin suurelta. Tunsin kyllä molemmin puolin liikettä, mutta aika hiljaista ja vaisua sellaista. Koska epäilys pienestä pentueesta heräsi, käväisimme tiineysröngenissä, joka vahvisti epäilyni - kaksi pentua siellä vatsassa köllötti pitkin pituuttaan. Näyttivät kuvassakin aika reilun kokoisilta.
Synnytys käynnistyi ajallaan, ja etenikin hienosti. Ensimmäisenä maailmaan kolmen vartin ponnistelujen tuloksena työntyi jalat edellä poika, jonka paino oli 149 grammaa. Aika reippaan kokoinen, mutta ei sentään ihan jättiläinen. Pirteä se oli, ja saman tien maitohanoilla.
Ja sitten odoteltiin. Nasha hoiteli poikaansa eikä näyttänyt merkkiäkään siitä, että aikoisi saattaa toisen pentunsa maailmaan. Meni tunti, meni toinen ja meni kolmaskin. Siinä vaiheessa alkoi jo tuntua siltä, että on tehtävä jotain. Pentu lämpöpullon viereen, Nasha hihnaan, ja pakkoliikuttamaan. Juoksentelu pihalla ja rapuissa ei johtanut tulokseen. No, toinen klassinen keino käyttöön - emokoira pentuineen päivineen autoon ja ajelemaan pitkin kuoppaisia raitteja. Tultiin kotiin tuloksettoman ajelun jälkeen, ja siinä vaiheessa katsoin jo aiheelliseksi pirauttaa päivystävälle eläinlääkärille. Sovimme, että pakkailen Nashan autoon ja hurautan vastaanotolle, josko vaikka kalkkia ja oksitosiinia tarvittaisiin polttojen käynnistymiseen. Tämä taika sitten tepsi. Nasha oli jo kuljetuslaatikossa ja minulla kengät jalassa, kun se aloittikin napakat poltot. Pirautus eläinlääkärille, että emme toistaiseksi tulekaan, ja ohopsan, puolessa tunnissa maailmaan putkahti pulska narttupentu. Pentujen väli virahti neljään ja puoleen tuntiin, mutta yllättävän hyvin Nassikka jaksoi 193-grammaisen (!) matroonan ulos puskea. Muutenkin harmaantuva pääni sai kyllä pari uutta harmajaista hiusta. Narttupentu tulostui reippaana ja pussissa, joten mikäs hätä siinä, loppujen lopuksi.
Pentujen kutsumanimiksi sopisivat kyllä mainiosti Pilli ja Pulla, mutta ne saivat saman tien ihan virallisetkin nimet. Poika on Velikiy Knyaz Fyodor ja tyttö Velikaya Knyazhna Feodora. Kummallakin on näillä näkymin kotitarjokkaat odottamassa.
Nashan vatsa ei vaikuttanut loppusuoralla kovin suurelta. Tunsin kyllä molemmin puolin liikettä, mutta aika hiljaista ja vaisua sellaista. Koska epäilys pienestä pentueesta heräsi, käväisimme tiineysröngenissä, joka vahvisti epäilyni - kaksi pentua siellä vatsassa köllötti pitkin pituuttaan. Näyttivät kuvassakin aika reilun kokoisilta.
Synnytys käynnistyi ajallaan, ja etenikin hienosti. Ensimmäisenä maailmaan kolmen vartin ponnistelujen tuloksena työntyi jalat edellä poika, jonka paino oli 149 grammaa. Aika reippaan kokoinen, mutta ei sentään ihan jättiläinen. Pirteä se oli, ja saman tien maitohanoilla.
Ja sitten odoteltiin. Nasha hoiteli poikaansa eikä näyttänyt merkkiäkään siitä, että aikoisi saattaa toisen pentunsa maailmaan. Meni tunti, meni toinen ja meni kolmaskin. Siinä vaiheessa alkoi jo tuntua siltä, että on tehtävä jotain. Pentu lämpöpullon viereen, Nasha hihnaan, ja pakkoliikuttamaan. Juoksentelu pihalla ja rapuissa ei johtanut tulokseen. No, toinen klassinen keino käyttöön - emokoira pentuineen päivineen autoon ja ajelemaan pitkin kuoppaisia raitteja. Tultiin kotiin tuloksettoman ajelun jälkeen, ja siinä vaiheessa katsoin jo aiheelliseksi pirauttaa päivystävälle eläinlääkärille. Sovimme, että pakkailen Nashan autoon ja hurautan vastaanotolle, josko vaikka kalkkia ja oksitosiinia tarvittaisiin polttojen käynnistymiseen. Tämä taika sitten tepsi. Nasha oli jo kuljetuslaatikossa ja minulla kengät jalassa, kun se aloittikin napakat poltot. Pirautus eläinlääkärille, että emme toistaiseksi tulekaan, ja ohopsan, puolessa tunnissa maailmaan putkahti pulska narttupentu. Pentujen väli virahti neljään ja puoleen tuntiin, mutta yllättävän hyvin Nassikka jaksoi 193-grammaisen (!) matroonan ulos puskea. Muutenkin harmaantuva pääni sai kyllä pari uutta harmajaista hiusta. Narttupentu tulostui reippaana ja pussissa, joten mikäs hätä siinä, loppujen lopuksi.
Pentujen kutsumanimiksi sopisivat kyllä mainiosti Pilli ja Pulla, mutta ne saivat saman tien ihan virallisetkin nimet. Poika on Velikiy Knyaz Fyodor ja tyttö Velikaya Knyazhna Feodora. Kummallakin on näillä näkymin kotitarjokkaat odottamassa.
Nasha urakointinsa jälkeen.
Fyodor vasemmalla ei ole pieni sekään, Feodora onkin sitten melkoinen pullero.
RSS-syöte